maanantai 17. heinäkuuta 2017

Minä tein sen! Ihan itte!

Keskiviikkoaamuna aloitin.
Skraaps skraaps...
Lähti vanhat tapetit. Johan nuo olivatkin joitakin vuosia paikallaan olleet.


Tilalle uutta. Ensimmäinen seinä.


Toinen seinä ja ikkunaseinän puolikas valkoista.




Pomotkin tulivat työn jälkeä tarkastamaan.


Varsinainen työmaa!


Melkein valmista. Tämän hyllyn siirtäminen vastakkaiselta seinältä vei eniten aikaa. Ja voimia :)
Vanha kunnon Lundia piti purkaa osiin kunhan oli ensin jokunen kilo kirjoja ym. nosteltu sieltä alas. Kuntosali siis.


Sänky ja kirjahylly sekä työpöytä vaihtoivat paikkaa.
Jumalattoman painavaa vaatekomeroakin työntelin pitkin huonetta, mutta ainoa sopiva paikka oli kuitenkin se entinen. Nyt umpipuinen kaappero on myynnissä. Tilalle tarvitaan kapeampi ja korkeampi. Lauantaina keräsin kamppeet kasaan ja totesin työn tehdyksi niin hyvin kuin sen näillä taidoilla oli mahdollista. Edelliset tapetoinnit tein koossa 1:12. Paljon nopeammin!



Pahemmilta kolhuilta vältyin. Muutama naarmu, katkennut kynsi ja musta varvas!

Huoneen haltija oli lomareissussa ja pyöritteli silmiään kotiuduttuaan. Ei tämä tosin ihan yllätyksenä tullut!
Neiti Itämainen ihmetteli asukkaan puuttumista ja jaksoi joka aamu käydä tarkistamassa, joko asukas olisi palannut. Sen paras kaveri!
Voi sitä riemua, kun hän palasi! Puskemista, hurinaa, syliin kiipeämistä ja tarkkaa vahtimista. 





Tapetointiurakan taukopäivä oli torstai, jolloin hyppäsin siskon ja miehensä kyytiin ja huristelimme Tampereelle ja sieltä lautalla Viikinsaareen,


KESÄTEATTERIA!!
Hiukan sataatihutti välillä, mutta edellisen tiistain kokemuksesta viisastuneina olimme varautuneet kaikin mahdollisin sadevarustein. 
Tiistaina kävimme Valkeakosken kesäteatterissa sekä nauttimassa Baddingistä kertovasta esityksestä että kastumassa viistossa kaatosateessa, joka kasteli lähes kaikki katetussa katsomossa istuneet. Onneksi oli sentään sadetakit. Kurahousutkin olisivat olleet tarpeen!




maanantai 10. heinäkuuta 2017

"Hän" mennyt on..


"Hän" oli komea kuusi. Viimeisenä keväänä lahjoitti vielä raaka-aineet kerkkäsiirappiin ja kerkkäjuomaan. Kiitos niistä! Pienestä taimesta oli vuosien varrella kasvanut tanakka kuusi, jolta loppui tila pienellä pihallamme. Vuosirenkaat laskien voitiin todeta, ettei ihan kahtakymmentä vuotta tullut ikää. Viimeisinä vuosina vuosirengas oli ½ cm paksu ja pituutta kertyi kymmeniä senttejä. Pian oltasiin siirrytty jo naapurin tontille!



Oksat pois!
Sitten  siskon ja miehensä avulla sahaten puu nurin. Silppurilla oksat murskaksi ja aitapensaiden alle katteeksi. Runko lämmittänee kaatajien saunaa tai takkaa myöhemmin. Kuusen viimeinen palvelus!


Jäljelle jäi vain kanto, valon puutteesta kärsineet ympäristön kasvit ja paljas maa. Jotakin pienempää suunnitellaan tilalle. Siileiltä ja fasaaneilta meni nyt suojainen lymypaikka. 

Mutta nyt on ollut KESÄ!


Vihdoin tuli lämmintä ja kesä kukkii parhaimmllaan!
Tiklit ovat palanneet vuorikaunokin siementen hoúkuttelemina ja ampiaiset puuhaavat yhdyskuntaa ilmeisesti välikatolle. Eiköhän tänne kaikki mahduta :)


Lepotuolista kun vielä pääsisi eroon. Hyvä peli, mutta vie kohtuuttomasti tilaa! Laitoin myyntiin.


Tämä ei vienyt kohtuuttomasti tilaa, mutta päätin, että kohdallani koneneulonnan aika on päättynyt. Kaupat tein eilen ja kone lähti uuteen kotiin!


Muita hommia....




leipomista jne.

Nyt nautitaan kuitenkin auringonpaisteesta ja lämmöstä!

torstai 6. heinäkuuta 2017

Sataa, tuulee, paleltaa...

Onpa ollut merkillisen viileä kesä. Välillä päivä, kaksi lämpimämpää, joskaan mistään helteistä ei voi puhua. Tuulee, sataa ja lämpötila keikkuu juuri ja juuri 10 celsiuksen yläpuolella.



Ensimmäinen lomaviikko menossa. Kesäteatterilippuja hankittu ja villapaidat ja toppatakit etsitty valmiiksi. Eipä ole rannalle kaivattu!

Lauantaina vietettiin äidin/mummun/isomummun syntymäpäiviä yllätysjuhlimalla siskon pihalla. Sattui oikein mukavan lämmin sää. Kerrankin!


Pionit aloittivat sopivasti kukinnan juuri samaan aikaan. Saatiin maljakkoon ihanan tuoksuiset kukat. 



Riesaruusut aloittavat kukintaansa, samoin köynnösruusu. Tiklit ovat palanneet tänäkin kesänä ruokailemaan vuorikaunokin kukkiin. Eipä näy kuvassa kuitenkaan!
Piha on täysin villiintynyt. Viime kesä meni olkapää paketissa ja osallistuminen pihahommiin oli erittäin harvinaista. Lumeton, osin kylmä talvi verotti aiemmin tehtyjä istutuksia. Nyt pihalta on löytynyt ties mitä sinne oma-aloitteisesti muuttaneita kasveja. Tuo vuorikaunokki on myös itse valinnut pihamme kasvualustakseen. Tosin jo pari kesää sitten. Nyt löytyy sen sukua jo joka nurkalta!


Piharuukussa kukkii hautausmaalta pelastetut. Jälleen kerran.

Kissat viihtyvät sekä sisällä että valjaissa ulkona , Nyt voi niissä kävelläkin alun ryömimisen sijaan.

Ja sisällä tietysti lempipaikka on PAHVILAATIKKO!


Joko iso ja tilava


tai pienempi, hiukan ahdas. 

Olin nostanut pahvipakkaukset keräysastiaan viemistä varten pinoon pöydälle, kun näppärä poikakissa järjesti itselleen lepopaikan. Olisinpa nähnyt, miten laatikko siirrettiin tuosta pinon päältä!

Kissan alla on meidän uusi ruokapöytä!


Kesän lämpenemistä edelleen odotellaan!


Varmasti näillekin se sopisi?




Kuivan maan veneily





Tästä virityksestä kissa oli tuhonnut jo verkon, ongen, pöydän ja tuolit... Ja sen mitä ei ollut tuhonnut, heitteli aika ajoin pitkin lattiaa. Oli aika purkaa koko asetelma ja siirtää "paatti" uuteen elämään.



Maalia pintaan, niin kapteeni sai "asunnon".

Toinen versio samasta aiheesta muutti ennakkosuunnitelmien mukaisesti uuteen kotiin.

Katsotaan, vieläkö tämän kesän aikana saadaan uusia hahmoja rakenneltua.

Tämä teksi oli kirjoiteltu jo pari viikkoa sitten, mutta jäänyt jostakin syystä kesken, luonnokseksi.  Höh!






torstai 15. kesäkuuta 2017

Pihakuusen kyyneleitä



Kuusenkerkkäjuomaa siis tulossa
n. litra kuusenkerkkiä 
(omasta kaatotuomion saaneesta pihakuusesta)
sitruuna
n. 4 dl sokeria
reilu kolme litraa vettä
rippunen kuivahiivaa

Ensin liotin kerkkiä vuorokauden vedessä kattilassa (huuhdeltuani hämähäkinseitit ja muut asiaan kuulumattomat pois). Pilkoin sitten sitruunan ja lisäsin myös kuoren keltaisen osan mukaan. Kiehautin koko satsin. Jäähdytin kädenlämpöiseksi ja ripottelin 1/4 lusikallisen kuivahiivaa pinnalle. 
Vuorokausi lepuutusta työpöydällä. 

Suodattimen läpi kannuun ja sieltä pulloon. Kokeilin kahvin suodatinta ensin. Olipa tosi hidasta! Toisen suodattimen tein puuvillakankaasta. Tukkoon meni sekin lopulta. 
Tulos oli kuitenkin erinomaista! Vielä ei juotu kaikkea. 
Nyt alkavat kerkät pihakuusessa olla jo niin suuria, ettei uutta satsia enää tänä keväänä saa tehtyä. 

Aikaisemmin tein jo muutaman purkillisen kerkkäsiirappia.


Perinteisesti keittämällä tehty siirappi

Retkipaikan ohjeella kokeilen vielä tätä toista keinoa. Katsotaan syntyykö keittiön ikkunalla valmis tuote?! Nyt vaan niitä aurinkoisia päiviä, kiitos!



lauantai 10. kesäkuuta 2017

Kesäkissoja ja piraatteja


Neiti itämaisen kanssa seurasimme viirupöllön poikasten kasvua ja pöntöstä poistumista touko-kesäkuussa. Neiti on varsinainen eläinohjelmien suurkuluttaja! No, pöllönpoikasen poistuminen jäi meiltä kummaltakin näkemättä. Poikanen piipitteli pöntössä ja yhtäkkiä oli huomaamattamme ulkona! Opimmehan kuitenkin hyvin paljon pöllöelämästä yle.fi luontosivuja seuraamalla. WWF:n norppalive miellytti myös meitä kovin!


Lemmikkien keskellä oma lemmikkimme. 

Kissat ovat nauttineet kesän muutamista lämpimistä ja aurinkoisista päivistä. 
Myös siili on vieraillut ahkerasti pihallamme. Tänään kuulin naapurilta, että heidän pihallaan oli nähty myöskin siilin poikasia!

Elokuvissakin ehdin piipahtaa, ilman kissoja ja siilejä. Seurana oli poikani. 


Vähän tämän näköinen "ukkeli" siellä seikkaili. 
Tämä oli aikaisemmin vähän eri näköinen. 


Tässä vaiheessa vaaleat hiukset jo poistettu.


Näitä tulikin tuplat. Tämä lähtee mahdollisesti uuteen kotiin jo alkavalla viikolla.  Ja tosiaan tämän kapteeni Jack Sparrowin pää on entinen 


Outlanderin Jamie, joka sai uuden pään ja samalla paremmin sopivat kasvot ja hiukset. Esittelen hänet myöhemmin. Team Outlandet asuu tällä hetkellä kenkälaatikossa. Taitavat lomailla, kuten minäkin alkavan viikon.  

Hyvää alkanutta kesää!







torstai 25. toukokuuta 2017

No nyt on melkein kesä

Lämpimät ilmat ja melkein kesä tulivat sitten yhdessä rysäyksessä. Viikko sitten käytiin lainalasten kanssa linturetkellä ja ihmeteltiin variksen pesää puun latvassa, Lauantaina pesä ilmeisesti oli edelleen paikallaan. Oli puhjennut lehti puuhun ja kerralla niin suureksi, ettei sen lehtimassan läpi enää mitään näkynyt.
Viikonloppuna - suurkiitos siskon miehen - sain autoonkin kesärenkaat alle. Eiköhän siellä jo vähemmällä kitkalla pärjää :)

Huomattavsti keväisempi näkymä kuin vappukuvassa

Pihallamme käy säännöllisesti ruokavieraitakin. Orava tyhjentelee fasaanien kanssa viimeisiä auringonkukansiemeniä ja maapähkinöitä ruokavarastona toimineesta kukkaruukusta. Lisäksi vapun jälkeen pihaan ilmestyi siili ja vielä toinenkin. Kylmän kelin aikaan teki hyvin kauppansa kissan kuivamuona liotettuna.

Yksi kaveri ruokailemassa

Kaksi siiliä kuusen alla 

Kissatkin pääsivät ulos uusissa valjaissansa.



Ensin tietysti tähystetään pihalle


testataan sisällä uusia valjaita


yritetään ryömiä pihalle. Miksi kukaan ei kertonut, että näissä voi myös kävellä?


Vielä vähän kevään satoa:


Nokkosia lättytaikinaan


Vuohenputkea piirakkaan,


johon lisäksi sipulia, sulatejuustoa, kananmunaa... päälle juustoraastetta. Pohjataikinassa kokojyväjauhoja, härkäpapujauhoa, vähän suolaa ja vettä. Ripaus leivinjauhetta, jotta ei ihan kittiä tullut taikinasta.